sunnuntai 17. helmikuuta 2013

Alakatto alas ja seinäpinnat vexpois...


Viikko meni täysin töiden merkeissä, joten arki-iltaisin ei tarvinnut edes ajatella remonttia. Perjantaina pidin pekkasen ja kävin kiertelemässä kaupoissa hakemassa ennakkoon tilaamiani tavaroita. Sähkäri kävi perjantaina aamupäivästä kylmäämässä huoneet eteistä ja alakerran vessaa lukuunottamatta sekä asensi sulaketaulun viereen yhden 16A tuplapistorasian, joten nyt oli hyvä aloittaa sillai aikuisten oikeasti.

Lauantaiaamu meni ketuiksi, sillä tuli nukuttua liian pitkään ja koska en ole vielä hankkinut minkäänlaista työvaloa kaikki tekeminen piti tehdä päivänvalon puitteissa. Mutta kun tarttuu toimeen, niin saahan sitä aikaiseksikin. Olohuoneen panelikatto lähti pois ja allaolevassa kuvassa panelisotku on lattialla. Tuossa kuvassa on kaikki olohuoneen kattopanelit.


Kattopanelit oli kiinnitetty rimoihin, jotka lähemmän tarkastelun perusteella olivat kiinni puhtaasti pyhällä hengellä... Rimat oli kiinnitetty yhdellä naulalla k600-jaolla ja välillä koko h*lvetin helahoito meinasi tulla alas innokkaan purkajan sorkkaraudan vääntelyistä. Välillä piti ottaa vasara käteen ja lyödä nauloja syvemmälle, jottei purkutyö olisi jatkunut puukkosahan kanssa lattialla 20m2 panelikattoa viipaloiden. Kattopanelien alta paljastui alkuperäinen 300x300 haltex-levyistä palasteltu katto.


Tänään sunnuntaina aloitin irrottamalla rimat katosta ja sen jälkeen pitikin kurkistaa, mitä haltex-levyjen alta paljastuu. Mitäs sieltä, terve umpilaudoitus ja päätinkin jättää loput haltexit kattoon. Ensinnäkin, tulevan panelikaton alla ne eivät haittaa ketään ja toisekseen, olisin varmaan vieläkin purkamassa niitä, sillä ne oli naulattu kiinni tiheämmin kuin laki sallii.

Ei mitään, seuraavaksi seinien kimppuun. Seinän haltex-levyjen takaa paljastui myöskin terve umpilaudoitus. Joitain harmaita lautoja seassa on, mutta siinä nykertäessä tuli tunne, että ovat olleet harmaita jo aikanaan asennusvaiheessa; terveitä olivat kuitenkin, joten ei syytä vaihtaa ja jääköön paikalleen.




Seinän umpilaudoitus oli naulattu pääosin vain yhdellä naulalla kiinnityskohtaa kohden, joten tutulta lainaamalleni impulssinaulaimelle tuli käyttöä. Ammuin joka paikkaan kaksi 65mm naulaa lisäkiinnitykseksi ja osa laudoista oli jo sen verran höllässä, ettei lisänaulaus ollut ollenkaan pahitteeksi. Kätevä tuollainen impulssinaulain, ei tartte leikkiä kompuran ja letkun kanssa vaan senkun pitää huolen, että akussa on virtaa ja kaasupatruunassa henki ja antaa palaa. Suljetussa tilassa ammuskellessa kuulosuojaimet on ihan ehdottomat eikä silmäsuojistakaan haittaa ollut.


Nuo vanhat laudat olivat ties mistä hankittuja, sen verran niissä oli leveyksissä poikkeamaa ja samoin pinnan laadussakin. Osa oli ihan normaalia karvalautaa, mutta osa on taidettu säästää perustusten muottivaluista. Sen verran tussahteli betonipölyä naamalle naulailun ohessa.

Mitä vähän päivänvaloa oli enää jäljellä naulailun jälkeen, niin ei muuta kuin ristiviivalaser tulille ja merkkaamaan tulevien sähkörasioiden paikat. Hintansa arvoinen ostos sekin, helpottaa korkomaailman hanskaamista kummasti verrattuna perinteisiin vaaitusmenetelmiin.

 Sen verran tänään koputtelin takan taustaseinää sekä hormin kylkiä, että löysin muutaman kopon kohdan. Ne täytyy rapsia vielä irti ja tutkia samalla muurauksen saumojen kunto. Jos ovat samanlaisia kuin takan saumaukset, niin niissäkin tiedossa saumauskorjauksia. 

Huomenna täytyy käydä hakemassa pieni valikoima ruuveja ja sekä työvalo, jotta voi arki-iltojen pimeitä hetkiä hyödyntää paremmin. Ostoslistalle lisäsin myös säkillisen muurasulaastia sekä pari säkkiä tiilitasoitetta. Tästä se lähtee ja kohta pääsee tekemään olohuoneeseen valmista pintaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti