sunnuntai 28. huhtikuuta 2013

Pykälä tai kaksi edistystä

Pääsiäinenhän menikin sitten rattoisasti purkutöiden ja lahovaurioiden korjaamisen merkeissä. Aloin purkamaan keittiön lattiaakin, jotta pääsisi alajuoksun kimppuun kunnolla. Purkutyön edetessä tein jatkuvasti puukkotestiä lattiapalkeille ja kuten arvata saattaa, puru on pitänyt kosteuden sisällään varsin mainiosti ja lahovaurio vain laajeni.


Eteisen lattialautojen alta löytyi toinenkin muisto edellisen vessan katosta löytyneen pullon lisäksi:


Pullon etikestissä lukee valmistajan nimi "Oy Alkoholiliike Ab" eli on suhteellisen vanhaa tekoa. Kun purut oli saatu säkkeihin ja ulos, oli aika alkaa tutkimaan vaurioita tarkemmin. Kahden runkotolpan kohdalta alajuoksu oli täysin laho ja lähti käytännössä potkimalla pois. Tämä on hyvä esimerkki rakenteiden toiminnasta, sillä vaikka kaksi runkotolppaa on ollut täysin sellaisessa tilassa, ettei ne kanna mitään kuormaa alajuoksulle, niin rakenteet ovat silti toimineet eikä mitään varsinaisia romahduksia ole tapahtunut. Vaikka (puu)rakenteet mitoitetaankin yksilöllisesti, niin niillä on siitä huolimatta yhteisvaikutusta keskenään. (Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että rakenteita voi alkaa muuntelemaan ilman asiantuntemusta vaan terve harkinta yhdistettynä ammattilaisen avun käyttöön on avainasemassa...)



Ennen kuin alajuoksulle ja runkotolpille alkoi tekemään mitään, piti yläpuolinen rakenne tukea. Ensi alkuun kakkosnelonen molemmin puolin ja eikun töihin pala kerrallaan.





Alajuoksun alla oli vielä täysin ehta pikikerros:


Laitoin pikikerroksesta huolimatta uuden alajuoksun alle irrotuskaistan, eipähän jää mietityttämään. Alapuolella on sauna, pesuhuone sekä pukuhuone, joten laattaa saattaa ajan mittaan kertyä kosteutta, joten parempi näin. Kun aloin sahaamaan oviaukon viereistä runkotolppaa, niin saha alkoi kinnaamaan sen verran, että lisäsin pari kakkosnelosta ennen poikkisahaamista. Tämän jälkeen loppui sahan ahdistunut liike ja tolppa katkesi mutinoitta. Muuratun seinän viereisessä tolpassa on jatkoskohdassa naulauslevy väliaikaisena liitoskappaleena.


Seuraavassa kuvassa on lopullinen tilanne seinän korjauksesta. Jatkospituus eli mitta, jonka verran rakenneosien pitää limittyä, on 600mm. Rakenteellisesti näitä jatkoksia ei rasita momentti- eli taivuttava voima ollenkaan, joten jatkos on sen suhteen turvallisella puolella. Muuratun seinän viereisen  tolpan jatkaminen vaati jatkokset huoneiden puolelle, sillä muuratun seinän puolelle ei luonnollisesti saa mitään enkä jaksanut uskoa vanhaan tiiliseinään ankkurointiinkaan.

Koska uusi alajuoksu piti koota paloista, niin laitoin kummallekin puolelle vielä lankut yhdistämään palasia.



Seuraavaksi oli vuorossa umpeenlaudoitus, siitä ei ole näköjään kuvaa, mutta eipähän siinä sinänsä mitään ihmeellistä ole. Umpeenlaudoituksen jälkeen aloin tarkastelemaan keittiön lattiapalkkeja. Kaikki muuten ok, mutta oviaukon kohdalla oleva palkki oli käyristynyt siihen malliin, etten sitä arvannut jättää noinkaan lattialaudoituksen alle.


Alla olevan kuvan yläreunassa näkyy em. lattiapalkki. Laitoin sen ja seinän väliin palikan tukemaan, ettei käyristymistä pääse enää tapahtumaan etenkään silloin, kun siitä kuljetaan yli jonkun raskaan kuorman kanssa. Lattiapalkkien jatkokset on kakkosnelosta. Ja allaolevassa kuvassa näkyvät puut, jotka ovat vanhojen lattiapalkkien alla, ovat alkuperäisen timpuriryhmän laittamia. Ratkaisu ei ole paras mahdollinen, mutta onhan se toiminut tähän päiväänkin asti, joten en alkanut tekemään niille mitään. Olisi vaatinut lattialaudoituksen purkamista aika paljon pidemmälle ja momenttijäykkien liitosten tekemistä. Ja olisiko vanhat lattiapalkit kestäneet enää sitä, että jänneväli olisi kasvanut metrillä, joka etenkin taipumien suhteen on jo iso lisäys vanhaan mitoitukseen suhteutettuna.


Alla tilanne samasta paikasta toisesta kuvakulmasta. Ämpärin alla on vanhan tulisijan perustus, joka on valitettavasti n. 10mm korkeammalla kuin muun lattian yläpinta. Taidan ottaa vuokraamosta seinähiomakoneen ja hioa ylimääräiset pois, jotta lattian saa kauttaaltaan tasaiseksi. Vaikka liedenkin edessä on sahanpuru, niin puolen metrin säteellä liedestä purun päällä oli 50mm paksu hiekkakerros palokatkona estämässä kipinän pääsyä purutilaan. Fiksusti ajateltu.


Keittiön lattialaudoituksen - kuvaa ei valitettavasti ollutkaan - jälkeen piti alkaa temmeltämään eteisen ja vessan kimpussa. Keittiön kalusteasennusta oli turha ajatellakaan ennenkuin vesiputkien ja viemärin reitit olisivat kunnossa. Käytännössä kaikki lattiapalkit piti poistaa, sen verran happamia olivat. Melkoisella mutkittelulla on vanha viemäri tuotu alas.



Ei muuta kuin vanha viemäri pois ja uusi tilalle, jotta yläkerran vessa säilyy toiminnassa. Laskin vanhaan viemäriin käytetyn 15 osaa, kun itse selvisin muutetulla reitillä vain viidellä osalla. Taisin tehdä jotain väärin... allaolevassa kuvassa näkyvä vessanpöntön tulovesiputki on toistaiseksi elintärkeässä roolissa, sitä kautta kulkee kylmä vesi koko rakennukseen. Vedän uudet vesijohdot pexeillä jokaiselle vesipisteelle erikseen, niin tulevaisuudessa ei tarvitse arpoa vesilinjoja.

Mutta kuten arvata saattoi, niin myöskin vessan takaseinän alajuoksu ei ollut aivan terve. Olohuoneen lattiapalkit olivat ok.


Joten ei muuta kuin töihin, katselemalla ja voivottelemalla asia ei korjaannu. Laitoin seinään kolme kakkosnelosta, sillä jänneväli on niin pieni, ettei useammasta ole enää hyötyä. Tukipalkin kokonaismitta on 50x300, joka alle metrin ulokkeena kantaisi jotain muutakin kuin yläpuolella olevan rakenteen. Olohuoneen puolella lattialla näkyvät kakkosneloset olivat olennaisessa osassa, sillä koska alajuoksu kantaa myös olohuoneen lattiapalkit, niin en viitsinyt jättää tukemattakaan. Ei ollut kauhea suuria mielihaluja alkaa tunkkaamaan palkkeja takaisin oikeaan korkoon... Lattiapalkkien jako on n. 700mm, joten tukirakenne piti ulottaa neljälle lattiapalkille varmuuden vuoksi, sillä viemäriputken takana sijaitseva palkki piti roikottaa ylhäältä päin. Tukirakenne on 3x kakkosnelonen, alimmainen kiinni jokaiseen lattiapalkkiin 6x120 ruuveilla, seuraavat kakkosneloset 5x90 ruuveilla toisiinsa kiinni, joten lopputulos oli 100x150 palkki. Kyllä sen varaan saattoi jo yhden lattiapalkin roikottaa.


Korjausperiaate sama kuin keittiön ja eteisen väliseinässä eli alajuoksu itsessään palasista ja kylkeen palikka tukemaan pienempiä osasia. Yhden olkkarin lattiapalkin yläreuna oli haljennut, sitä en alkanut vaihtamaan sen enempiä, vaan laitoin kylkeen kaiken taiteen sääntöjen mukaisesti 50x125 puun jakamaan tukikuormia. Ja onhan se mukavampi kiinnittää päälle tulevaa tavaraa ehjään puuhun.


Ja alla kuva tämänhetkisestä tilanteesta. Vessan kohdalla piti muuttaa palkkien suuntaa, sillä keittiön viemärin linja tulee niin pahasti, ettei ollut enää mitään mahdollisuuksia laittaa pitkää palkkia samaan suuntaan kuin muita. Lattiapalkisto on 50x125 k300 päälle tulevasta lattialastulevystä johtuen. Olohuoneen puolella oleva pienempi palkisto on 50x100 k300 ja niitä tukeva reunimmainen pitkä palkki on 50x175, jonka kasasin 50x125+50x50 liima- ja ruuvikiinnityksellä. Eipähän ala narisemaan ihan heti.


Valitettavasti homma piti lopettaa tältä päivältä kesken, sillä ruuvit ja palkkikengät pääsivät loppumaan. Mutta toisaalta, sainpahan päivitettyä blogin ajan tasalle. Nyt kun seuraavaksi saan lattialastulevyt lattiaan, niin peräkärry tyhjenee ja saan vietyä 26 jätesäkillistä sahanpurua kaatopaikalle. Sen verran sitä tuli n. 10-12m2 alueelta. Kun se on aikanaan hyvin tampattu, niin löyhtymiskerroin oli verraten suuri. Karkeasti laskien 700mm palkkivälin putsausta teki aina yhden 150 liran säkillisen.